Halkosaari, Lappajärvi 18.6.2016 Finlanders ja Helmenkalastajat

Paikka: Halkosaari, Itäkyläntie 97, 62600 Lappajärvi
Aika: La 18.6.2016 klo 20 - 02
Esiintyjät: Finlanders ja Jarkko Järvenpää & Helmenkalastajat

Väsy on valtava ja vettä tulee kaatamalla. Tässä kohtaa olisi niin helppo luovuttaa ja kömpiä illaksi lämpimän peiton alle. Hetken päästä kuitenkin kaduttaisi valtavasti. Reippaasti vain sateenvarjo mukaan ja suunta kohti Lappajärveä.

Halkosaaressa on aina kivaa. Kaikki on kohdallaan: kaunis ympäristö, viihtyisät tilat ja maistuvat tarjoilut. Lisäksi lavan lähellä on hulppeasti tilaa, niin että esiintyjiä on helppo seurata, olematta tanssijoiden tiellä. Toivon vain, että aikatauluna olisi esimerkiksi klo 19 - 00.30, jolloin kotimatkalle pääsisi vähän aikaisemmin. Finlandersilla on tänä kesänä Halkosaaressa kaksi keikkaa, jälkimmäinen on vuorossa 13. elokuuta.

Halkosaari eroaa muista paikoista tanssisalin erikoisen muodon johdosta. Ulkoapäin katto muistuttaa skeittiramppia. Nykyinen tanssilava on rakennettu vuonna 1961. Lava sijaitsee tavallaan saaressa, mutta pihaan mennään kyllä ihan kävelemällä. Vieressä on runsaasti parkkitilaa. Tansseja järjestetään lauantaisin, elokuun lopulle saakka. Alueelta löytyy A-oikeuksin varustettu baari, kahvio ja makkaragrilli. Lavan läheisyydessä sijaitsee myös kesäteatteri.

Terassilla on asialliset maisemat.

Viime kesänä meillä oli Halkosaaressa sen verran kivaa, että eksyimme kotimatkalla, kun juttelimme ja nauroimme autossa niin kovasti. Ei siinä ehtinyt tienviittoja lukea. Jossain vaiheessa hiljenimme ja totesin, että tällaista tietä emme kyllä tulomatkalla ajaneet. Hetken pähkäilyn jälkeen paikansimme itsemme kartalle ja löysimme vielä yön mittaan kotiinkin. Tällä kertaa yritän olla erityisen tarkkana.

Jarkko Järvenpää & Helmenkalastajat

Illan aloittavat Helmenkalastajat, jotka ovat blogissakin olleet jo muutamaan kertaan esillä. Hyvältä he edelleen kuulostavat. Varsinkin kun kahdessa viimeisessä setissä volyyminupit eivät ole ihan niin kaakossa, mitä aluksi. Meininki on hyväntuulista ja kappaleet tanssittavia.

Hyväntuulinen on myös Finlanders. Ensimmäinen setti alkaa heti reippaasti Nappisilmä ja Saanhan olla hän -foksien tahtiin. Siitä jatketaan tutuilla valsseilla Kultaa ja hopeaa sekä Vastaus. Ekaan settiin mahtuu vielä ainakin tangoa, rokkia ja hidasta valssia. Reipasta osastoa ovat lisäksi Ihana ilta ja Sinulle vain, joista molemmista tykkään tosi paljon.

Helmenkalastajat jatkavat Finlandersin tauoilla, mutta minä suuntaan välillä kahvioon. Tarjolla on pullaa, sämpylää ja leipää, joten nälkäisenä ei tarvitse kotiin lähteä. Pulla on iso mutta aika kuiva. Sämpylä puolestaan saa tuoreudestaan täydet pisteet.

Toinen setti lähtee käyntiin hempeästi Hiljaisten siltojen tahtiin. Humppina ovat Solistiyhtye Suomen mainio Matka Timbuktuun ja Finlandersin oma Humppamies, joka on sydäntäni lähellä. Välillä fiilistellään Oikeesti ja Flirtaten. Vauhtia tarjoavat muun muassa Sirpa, Daa-da daa-da ja harvoin livenä kuultu Näsäboogie, jonka Finlanders on levyttänyt vuonna 1999.

Usealla edellisellä keikalla Finlanders on ollut illan ainoa esiintyjä ja he ovat soittaneet neljä settiä. Olen unohtanut, miten nopeasti kolme settiä hujahtavat ohi. Jenkkaa tai polkkaa ei tule lainkaan. Helmenkalastajat toki soittavat ainakin jenkat.

Kolmas setti sisältää kahden edellisen tapaan sekä hidasta että nopeaa tanssimusiikkia. Enemmän kuin milloinkaan, Paljaana, Ota kii, Marie, Marie, Kaikki tytöt... Olen jo tähän asti pitänyt Riki Sorsan Haaveissa vainko oot mun -kappaleesta, erityisesti kohdasta "En koskaan saata tietää, milloin määränpäähän tieni vie tää". Finlanders on nostanut tämän biisin minulle vielä uudelle tasolle. Setin lopussa kuullaan tangot En kasvojas muista ja Granada. Encorena tulee Rappiolla, joka nostaa jo entisestään korkealla olleen tunnelman kattoon. Sen jälkeen kuullaan vielä Finlandersin ja Helmenkalastajien yhteisbiisinä Hurriganesin Get on. Huhheijaa. Onpahan bileet!

Kotimatkalle lähdetään jälleen hymyssä suin. Tämän fiiliksen takia sitä jaksaa uhmata väsymystä ja kaatosadetta. Miten mikään voi olla näin kivaa? Meinaan taas ajaa risteyksestä ohi, mutta onneksi apukuski on hereillä.