Latosaari, Lapua 27.3.2016 Helmenkalastajat, Tomi Markkola & Fernet

Paikka: Latosaari, Lapua
Aika: Su 27.3.2016 klo 20.30 - 02.00
Esiintyjät: Tomi Markkola & Fernet ja Jarkko Järvenpää & Helmenkalastajat

Finlandersin keikat eivät osu pääsiäisen aikaan lähiseuduille ja ystäväni pitää kovasti Helmenkalastajista, joten suuntaamme pääsiäispäivänä Latosaareen. Kokoonpano kulkee jostain syystä nykyään nimellä Jarkko Järvenpää & Helmenkalastajat, vaikka hän on tähänkin asti ollut yhtyeen solisti. Ykkösesiintyjänä on Tomi Markkola & Fernet.

Latosaaren pihaan ajetaan ladon läpi, hauska idea.

Latosaaressa järjestetään tansseja vain talvikaudella, toukokuussa tanssit siirtyvät jälleen Luhurikan lavalle kesän ajaksi. Latosaaren sijainti on mainio, aivan ison tien varressa. Tilaa löytyy kaikille, sekä autoille että ihmisille. Karaokea pääsee halutessaan laulamaan ja kahviosta löytyy kaikki tarvittava, muttei mitään ylimääräistä. Lavan vieressä on baaritiski, jonka läheisyydestä on hyvä näkyvyys esiintymislavallekin. Tanssilattian reunoilla on penkit, niin että välillä pääsee myös lepuuttamaan jalkojaan.

Helmenkalastajat

Tykkään Helmenkalastajien ohjelmistosta, he esittävät perus-tanssimusiikkia laidasta laitaan. Mukana on uutta ja vanhaa sekä hidasta ja nopeaa. Solistia kuuntelee erittäin mielellään, häneltä kyllä löytyy ääntä. Jarkko Järvenpää esitti Topi Sorsakoskea Salattu suru -musiikkinäytelmässä, joka tuli ensi-iltaan vuonna 2014. Olen hieman jälkeenpäin harmitellut, etten käynyt kyseistä näytelmää ikinä katsomassa. Olen jo pitkään pitänyt Topi Sorsakosken musiikista, mutta olen perehtynyt häneen hahmona vasta viime aikoina. Helmenkalastajat esittävät aina myös Sorsakosken kappaleita. Tänään tällaisia kipaleita, jotka itse mielessäni aina yhdistän Sorsakoskeen, ovat muun muassa Kaksi kitaraa, Vain yksin me kaksi ja Eeva. Viimeksi mainittu kyllä yhdistyy mielessäni nykyään entistä vahvemmin Finlandersiin.

Helmenkalastajat esiintyvät tänään kokonaisuudessaan ihan hyväntuulisesti, kenenkään pään päällä ei näy ainakaan kovin isokokoista ajatuskuplaa "Olisinpa missä tahansa muualla kuin täällä lavalla". Neljä settiä kuulostavat alusta loppuun hyviltä. Erityisesti mieleen jäävät Kasevan Tyhjää, Kirkan Ei rakkaus yötä pelkää ja Markku Aron Ollaan lähekkäin. Myös muun muassa Älä ole hellä, Ramona ja Valot ovat kovasti mieleeni. Hiekkaa-tango soi sekin komeasti. Ilokseni huomaan, että Lesken lempi -jenkka on löytänyt tiensä myös Helmenkalastajien biisilistaan.

Tomi Markkola & Fernet

Siinä missä korva lepää Helmenkalastajia kuunnellessa, se puolestaan vaikeroi suureen ääneen illan ykkösesiintyjän kohdalla. Fernet esittää ensimmäisen settinsä ilman Markkolaa ja volyymit ovat silloin jo turhan kovalla. Markkolan kivutessa kahden setin ajaksi solistin paikalle, äänenvoimakkuus kohoaa sietämättömäksi. Lavan eteen on kerääntynyt useita Markkolan faneja, enkä millään ymmärrä, miten heidän korvansa kestävät tuollaisia desibelejä. Keikka on taas malliesimerkki siitä, miten hyvä musiikki muuttuu huonoksi, kun se soitetaan liian lujaa.

Solistilla on pääsiäisenkeltaiset kengät.

Fernet hoitaa muuten hommansa reippaalla meiningillä ja Markkola ottaa hyvin yleisönsä. Tanssittavaa musiikkia hekin nöyrästi esittävät, mukana on kaksi polkkaakin. Tulkaa tytöt takaisin, Taivaskalliolla, Kauneimpain ja Hafanana jäävät päällimmäisinä mieleen. Ja tietenkin artistin keltaiset kengät. Jos volyyminappulaa saisi käännettyä reilusti pienempään suuntaan, tätäkin kokoonpanoa kuuntelisi ihan mielellään.

Ilman kahvitaukoa tästäkään illasta ei selvitty. Tällä kertaa boikotoin kahvion hillomunkkeja ja olin varannut omat pääsiäissuklaat mukaan.

Kuva valehtelee. Söin näitä suklaita ainakin viisi.