Aronkeidas, Kauhajoki 12.3.2016 Finlanders, Pelimiehet

Finlandersin bussi melkein näkyy hämärän seasta.

Paikka: Aronkeidas, Kauhajoki
Aika: La 12.3.2016 klo 20.30 - 02.30
Esiintyjät: Finlanders ja Pelimiehet

Edellisen kerran Finlanders esiintyi Aronkeitaalla tammikuussa. Ilta oli silloin aivan mahtava, luulen ettei tänäänkään tarvitse lähteä pettyneenä kotiin. Illan alku on ainakin lupaava: samalla hetkellä kun olen kaartamassa kaverini pihaan, hakeakseni hänet kyytiin, hän soittaa minulle "Etkö sä oo kotona?", johon minä vastaan "No en, munhan piti tulla hakemaan sut, ajan just sun pihaan". Tapaamispaikasta oli tullut pieni kommunikaatiokatkos, minkä johdosta minä siis olin ajanut kaverini luo ja hän taas oli tullut minun luo. Noh, löydämme lopulta toisemme ja saavumme kaikesta huolimatta Aronkeitaalle ajoissa.

"Onko noi taas täällä?" hämmästelee Timo. Omg. Ja Jussi on taas piilossa.

Pelimiehet

Paikan päällä huomaamme iloksemme Finlandersin esiintyvän neljä settiä, huippua. Toisena esiintyjänä on taas Pelimiehet, jotka vielä tammikuussa käyttivät nimeä Pohojanmaan Pelimiehet. Heitä kuuntelee mielellään, biisit ovat valtaosin ainakin jotenkin tuttuja ja mukana on monipuolisesti eri tanssilajeja.


Pidän Aronkeitaan tiloista ja sisustuksesta kerta kerralta enemmän. Sieltä löytyy harvinaisen paljon rauhallisia nurkkauksia ja tiloissa on lukuisia erilaisia sisustuselementtejä, joita ei kaikkia edes kerralla huomaa. Ulospäin rakennus näyttää suurinpiirtein yhtä vaatimattomalta kuin Häijään Tanssikrouvi, mutta sisätilat ovat huomattavasti viihtyisämmät. Paikalla on aina mukavan paljon porukkaa ja mukana on myös nuorempaa polvea.

Finlandersin soittolista on tänään ihan huikea, koko ajan saa huokailla "Oi vitsi, tätä en oo kuullu vielä ikinä livenä!" ja "En kestä, tää ei oo tullu pitkään aikaan!". Ei voi kuin ihailla, miten kaikki kappaleet lähtevät soimaan koko yhtyeeltä kuin apteekin hyllyltä, puolen sekunnin varoitusajalla. Seteissä on mukana toki vakiintuneitakin keikkabiisejä, kuten Paljaana, Oikeesti, Sirpa, Anna jatkua yön ja Mennyt mies.

Oli ne kaikki mukana!

Jos saisin sinut minua vasten on soinut minulla YouTubesta lukemattomia kertoja ja olen monesti miettinyt, että tuotakaan biisiä en varmaan ikinä kuule livenä. Mutta nyt se tulee! Niin mahtavaa. Myös Bamboleon kuulen ensimmäistä kertaa keikalla, cd:ltä olen toki usein sen tahdissa automatkoilla itsekseni rallatellut. Valon toit, Saanhan olla hän, Sinulle vain, Amerikkaan Amerikkaan ja Daa da daa da tulevat aina joskus keikoilla, mutta saisivat puolestani tulla joka kerta. Kaikki biisit eivät vaan millään yhteen iltaan mahdu.

Kovin monessa paikassa ei ole kakkutarjoilua.

Aika huikeaa, että Finlanders esiintyy yhteensä kolmen tunnin ajan, eikä mukana ole ainuttakaan kappaletta, josta en pitäisi (Beethoven ei tule tänään). Illan kaikkia biisejä en tässä luettele, mutta poimin vielä joitain esimerkkejä mainioista kipaleista: Mun aika mennä on, Rock 'n' Roll is King, Abu-Hassanin vaimot, Sheila, Nappisilmä, Ihana ilta, Jos olet onnellinen ja Kesä -92. Encore-biisit ovat hauskaa vaihtelua: Hei Cupido ja Silmät kuin mantelit. Ja koko ilta tulee siis tanssittavaa musiikkia, polkista lähtien. Pisteenä i:n päällä mukana on myös Lesken lempi -jenkka. Eihän tässä voi kuin todeta, että iik miten ihanaa. Linkistä löytyy taas videopätkät muutamista kappaleista. Keikoilla vaan tahtoo olla niin hauskaa, että kuvaaminen tuppaa unohtumaan tai ei ainakaan malttaisi seisoa paikallaan ja kuvata.

Minua jaksaa hämmästyttää, miten aina keikalta lähtiessä mietin, että tämä oli nyt se paras keikka, ja kuitenkin taas seuraava keikka tuntuu edellisiä paremmalta. 45 minuutin setit sujahtavat mielestäni ohi aivan liian nopeasti. Eräs herrasmies lausahtaakin illan aikana osuvasti "Voi kun aika menisi töissäkin näin nopeasti".

Finlandersin johtoryhmä kokoontuu.