Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki 7.5.2016 Finlanders

Paikka: Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki
Aika: La 7.5.2016 klo 21 - 04
Esiintyjä: Finlanders

Pääsemme jälleen tutustumaan uuteen keikkapaikkaan, kun suuntaamme auton kohti Kalajokea. Tai eihän kyseessä ole oikeasti uusi paikka, mutta meille uusi. Monta kertaa olen aiemminkin ollut lähdössä, mutta nyt meinaamisen sijasta viimein mennään. Lähdemme matkaan kolmen hengen voimin ja ilmassa on kunnon road tripin henkeä. Ihanaa päästä tien päälle, kun sääkin vielä suosii. Varaamme sen verran ylimääräistä aikaa, että ehtisimme silmäillä hieman Hiekkasärkkien aluetta ennen keikan alkua.

Ensimmäisestä kaavaillusta taukopaikasta ajan ajatuksissani ohi ja toisessa on lappu luukulla, joten päädymme lopulta Kalajoen ABC:lle. Jos joku näki kyseisessä paikassa lauantaina iltakahdeksan paikkeilla, miten pinkkiin Finlanders-huppariin pukeutunut naisihminen tankkasi pätevän oloisesti autoaan, se olin minä. En sentään tankannut väärää polttoainetta, mutta muuten tilanteessa oli kaikki blondivitsin ainekset. Olemme kuitenkin selviytyneet hyvin lähelle määränpäätä, aurinko paistaa ja matka meni hujauksessa.

ABC:n kahvi oli pahaa, croissant ja pulla erittäin hyviä.

Kaartaessamme Merisärkän pysäköintialueelle, meren rantaan, henkäisemme kaikki kuorossa ihastuksesta. Mikä maisema! En ole ennen tällaista kokenut, en keikkareissulla enkä muutenkaan. Näkymät ovat aivan uskomattomat, adjektiivit eivät riitä.

Ei ole Finlandersin bussi varmaan ihan joka päivä tällaisissa maisemissa!

Ei uskoisi, että kotimaasta löytyy tällainen elämys. Maiseman kruunaa täysin tyven ja todella lämmin sää. Jos nyt kävisi ilmi, että illan keikka onkin peruttu, lähtisimme silti tyytyväisinä kotiin, kun pääsimme kokemaan tämän. Kävelemme hetken ulkosalla ihastelemassa, ennen kuin siirrymme sisälle. Saa nähdä, millaiset sisätilat ovat, kun puitteet ovat muuten näin huikeat.

Osa tanssisalista

Myös sisätilat tuottavat positiivisen yllätyksen, tilaa riittää yllin kyllin. Tanssilattia ei lopu kesken ja lisäksi muita oleskelutiloja on hulppeasti. Erityisen mukava on tanssisalin reunalla kiertävä ulkoterassi, jossa saa käydä viilentymässä ja ihailemassa auringonlaskua. Istumapaikkoja on runsaasti joka puolella, niin alakerrassa kuin myös yläkerrassa, jossa on yökerho ja karaoketilat. Baaritiskejä on ympäriinsä, menen jo laskuissa sekaisin. Onneksi alakerrassa on myös kahvio, josta saa sämpylän ja pullan lisäksi myös grilliannoksia, kuten hampurilaisia, hodareita ja makkaraperunoita. Hieno homma. Alakerran wc-tilat ovat selvästi täysremontin tarpeessa, yläkerran wc vaikuttaa siistimmältä. Rakennuksessa leijailee melko voimakas haju, johon turtuu nopeasti, mutta silti sen alkuperä hieman mietityttää.

Tänään ei ole suuria paineita tai odotuksia Finlandersin settien suhteen, ilta on ollut jo muilta osin niin onnistunut. Ensimmäinen setti yllättää kuitenkin heti alussa, kun ensimmäisenä ei tulekaan Kultaa ja hopeaa, vaan alkuvalsseina ovat Rantakoivun alla ja Mustanmeren valssi. Yllätyksiä on luvassa vielä muitakin: 2003 levytetty Et kai luule, El choclo -tango ja Sirkkojen tanssi -jenkka, jonka parina tulee yhä niin ihana Lesken lempi. Ajattelin setin alussa, että jos Ihana ilta tulee tänään, alan ehkä vetistellä, koska tämä ilta vain on niin kertakaikkisen ihana. Tuleehan se, mutta pärjään ilman nessuja. Kyseisestä biisistä on YouTubessa uusi taltiointi laivalta, linkistä pääset katsomaan.

Terassilta kelpaa katsella merelle settien välissä.

Toisessa setissä kuullaan pitkästä aikaa Väärä vitonen ja Marleena. Myös hitaat valssit Yli tuhannen virran ja Unten mailla tulevat harvoin, vaikka hitaat valssit muuten kuuluvatkin vakio-ohjelmistoon. Kenosen polkka on täysin uusi tuttavuus. Polkat, jenkat ja humpat ovat kyllä niin hauskoja, että niitä kuunnellessa tulee aina hyvälle tuulelle.

Ilta etenee ja aurinko laskee.

Kahden ensimmäisen setin jälkeen tuntuu, että nyt on tullut niin monta uutta ja harvoin kuultua kappaletta, että aivan kuin olisi katsomassa uutta bändiä. Mistä näitä biisejä ja yllätyksiä oikein riittää? Loppuilta mennään jo varmaan tutuissa tahdeissa. Mutta ei: yllätystä riittää kolmanteenkin settiin. Pasi on kaikessa hiljaisuudessa edellisen illan Oulun keikalla debytoinut Finlandersin laulusolistina ja esittää tänäänkin Ainutkertainen -kappaleen. Mahtavaa! Setissä herättää ihastusta myös Ullan masurkka, jota ei vakavalla naamalla pysty kuunnella.

Tauolla kuulen, miten itselleni tuntematon naisihminen päivittelee Merisärkän kauheutta, saisi kuulemma purkaa koko rakennuksen. Voi olla, että katson asioita tänään ruusunpunaisten lasien läpi, kun olen niin hyvissä fiiliksissä. Haju on kyllä tympeä, siitä ei pääse mihinkään. Myöskään siitä ei pääse yli eikä ympäri, että nyt on vuorossa Finlandersin viimeinen setti. Neljän setin illat ovat ihan parhaita, niistä täytyy nauttia aina täysillä. Tähänkin settiin mahtuu minulle uusi kappale, Lauluni teille lauloin -valssi. Sen perään tulee vielä vihoviimeisenä valssina Charade. Encoressa irrotellaan Kaikki tytöt.

Finlanders lopettaa klo 01.30 ja siirrymme yläkertaan, jossa tanssiryhmä Lamourettes aloittaa sopivasti oman esityksensä. Finlanders asetti riman niin korkealle, ettei Lamourettes tunnu oikein miltään. Nyt oli kyllä kaikin puolin huikea ilta, sekä paikan että keikan suhteen. Ja pisteenä iin päälle hyvä seura. Harmi ettei aina voi olla lauantai! Kotimatkakaan ei tunnu missään, kun puolivälissä matkaa päivä alkaa jo valjeta. On tämä vaan kivaa.