Paikka: Lampin Lava, Kyläntie 2, 69300 Toholampi
Aika: To 11.8.2016 klo 19 - 24
Esiintyjä: Finlanders
Jaksaa, jaksaa! Eilen oltiin keikalla Isossakyrössä, Kalliojärvellä ja tänään ajellaan Toholammille. Reissutoverini käy rehellisissä päivätöissä "joka ainoa aamu seitsemäksi meen"-meiningillä, joten hän ei tällä viikolla ehdi kuin hieman käyttää poskea tyynyllä ja taas mennään. Toisinaan keikkailu kysyy esiintyjien ohella myös fanien kestävyyttä.
Lampin Lava tuli tutuksi jo alkukesästä, Finlandersin esiintyessä siellä. Tuolloin oli peräti kolme astetta lämmintä, nyt sentään kymmenen enemmän. Useampikin henkilö kysäisi edellisellä kerralla, että onhan tarpeeksi vaatteita päällä, ettei palele? Vastasin kaikille pontevasti "Johan nyt toki, vaatetta on niin paljon, että ei mitään huolta". Jokohan tässä vaiheessa kehtaisi tunnustaa ääneen, että pukeutuminen ei todellakaan ollut riittävää, vaan palelin silloin koko illan ihan reippaasti?
Viime käynnin jälkeen tanssilavaa on ehostettu päältä päin, joten on mukava päästä katsomaan, miltä lava näyttää. Alle 18-vuotiaat pääsevät tansseihin tänään ilmaiseksi. Tämä voisi olla jatkuva käytäntö kaikissa tanssipaikoissa, joihin alaikäisiä voidaan ottaa.
Hienolta näyttää. |
Uusi maalipinta on tehnyt ihmeitä. Rakennus näytti aikaisemmin kovin laimealta ulospäin, mutta nyt vaatimattomuus on vaihtunut idyllisen punaiseen kesälava-lookiin. Sisätilat olivat sangen viihtyisät jo valmiiksi. Pihalle on laitettu myös hauska pusupenkki. Siinä saa tosin istua ihan rauhassa, ei tule kukaan muiskuttelemaan.
Koska käymme matkaan valmiiksi hieman väsyneinä, varustaudumme kunnon eväillä. Väsymyksen kestän, mutta en nälkää. Muistissa on lisäksi edelliskerralla tarjoillut pienet pullat. Kunpa nyt olisi vähän tukevammat tarjoilut.
Kyseessä on meidän kolmas Finlanders-keikkamme vajaan viikon sisällä. Ihastelemme yhteen ääneen, miten hauskaa on, että kaikki keikat ovat aina erilaisia. Ikinä ei tiedä, mikä biisi lähtee seuraavaksi soimaan. Useassa kohtaa tulee mieleen että ai niin, tällainenkin kappale on olemassa, ei vaan ole kuullut pitkään aikaan. Tällaisia kivoja ylläreitä ovat esimerkiksi Hei Cupido, Mitä sulle kuuluu ja Odotan sinua Nina. Lesken lempeä en ole unohtanut, mutta olen silti täpinöissäni, kun en ole sitä viikkokausiin livenä kuullut.
Timo tietää olevansa cool. |
Nam. Oli hyvää! |
En kyllästy hehkuttamaan, miten mahtavaa keikoilla on. Kukaan ei vaadi mitään, saa vaan fiilistellä hyvää musiikkia, nauttia loistavista esiintyjistä ja mutustaa unelmatorttua. Vaikka yöunet jäivät muutamaan tuntiin, fiilis on huipussaan. Hauskaa tuntuu olevan muillakin. Tanssilattia on täynnä koko illan. Tänään ei tarvitse palella! Lavalle on muutenkin luotu tunnelmalliset puitteet. Valaistus on tarpeeksi hämärä ja katossa olevien pikkuvalojen ansiosta tuntee olevansa tähtitaivaan alla. Henkilökunnan ystävällisyys viimeistelee viihtymisen.
Illasta muodostui meille yllättäen ikimuistoinen jo heti perille päästyämme. Eipä arvattu, mihin päädytään, kun haukotellen ajeltiin sateessa Toholammia kohti ja pohdittiin että ollaan me vähän hulluja. Kiitos vielä asianosaisille!
Loppuun pieni nostalgiahetki: luin taannoin Suomi soi 1 - Tanssilavoilta tangomarkkinoille -kirjan, josta tuli vastaan kuva Finlandersista silloisessa kokoonpanossa. Muutaman vuoden takaa. Erityisesti minua ilahduttaa takarivissä vasemmalla oleva Lasse, jolta ei selvästi ole jäänyt ainutkaan Miami Vicen jakso väliin.
Aavistelen denimin olleen tuolloin muodissa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti