sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Aronkeidas, Kauhajoki 2.1.2016 Finlanders


Paikka: Aronkeidas, Kauhajoki
Aika: La 2.1.2016 klo 20.30 - 02.30
Esiintyjät: Finlanders ja Pohojanmaan Pelimiehet


Tätä iltaa on odotettu 7 pitkää viikkoa. Niin kauan on kulunut siitä, kun olimme edellisen kerran Finlandersin keikalla. Valmistaudun keikkaan kuuntelemalla kolme kertaa inhokkibiisini Roll Over Beethoven, koska kuitenkin se tulee taas tänään. Parasta vaan yrittää siedätyshoidon kautta oppia tulemaan toimeen sen kanssa.

Aronkeidas on käsittääkseni ollut takavuosina ihan kovakin paikka. Ei siinä suurempaa vikaa nytkään ole, pieni kasvojen kohotus olisi kuitenkin paikallaan. Potentiaalia löytyy, mutta esim. WC-tilat ovat vähän sinne päin. Kahvion vierestä löytyy kyllä toisetkin, oikein siistit ja tilavat WC:t, mutta ne muistuttavat lämpötilaltaan ulkovessaa. Käsienpesu on suorastaan kivuliasta, kun hanasta tuntuu tulevan veden seassa jääpuikkoja.

Kylmien vessojen ovet ovat näin hienot. Aronkeitaalla on paljon muitakin hauskoja sisustuselementtejä.

Myös kahviotilat ovat todella kylmät, tämä puute kuitenkin korjataan hyvällä valikoimalla ja ystävällisellä palvelulla. Tanssiporukkaa on saapunut paikalle kiitettävästi, joten tanssisalin puolella tarkenee vallan mainiosti. Varsinkin, kun seisomme samassa kohdassa miesten hakurivin kanssa, niin että olemme suuren osan illasta tiukasti miesten ympäröimänä. Tällaista ei usein tapahdu! Paikalle on tullut ilahduttavasti myös nuorta porukkaa. Karaoketilat ovat viihtyisät ja väljät. Tarjolla on rauhallisia nurkkauksia, joissa voi viettää aikaa kaveriporukan kesken. Aronkeitaan tiloissa toimii myös hotelli. Illan toisena esiintyjänä on tuttuun tapaan Pohojanmaan Pelimiehet -duo, joka hoitaa leiviskänsä hyvin, esittämällä tanssimusiikkia laidasta laitaan.


Ennen keikkaa jännittää. En tiedä miksi, mutta jännittää. Ensimmäisen setin katsonkin puolittain piilosta lavan päädystä, roudauslaatikon takaa. Odotin 7 viikkoa päästäkseni piileskelemään. Kyseessä on Finlandersin ensimmäinen keikka heidän joululomansa jälkeen ja ilmeisesti akut on ladattu lomalla hyvin, koska he ovat ihan liekeissä. Kaikki 4 settiä ovat alusta loppuun silkkaa juhlaa. Tai sitten olen itse vain niin iloinen, kun viikkojen odotus vihdoin päättyy, että näen ja kuulen kaiken vaaleanpunaisena ja ruusuisena. Kovin puolueetonta raporttia en pysty nyt tekemään.

Puhuimmekin ystäväni kanssa matkalla, että tänään ei ole mitään väliä mitä biisejä tulee. Vaikkahan lukisivat kukin vuorollaan puhelinluetteloa, olemme vain niin innoissamme kun he ovat taas livenä silmiemme edessä. Puhelinluettelon sijaan Finlanders esittää kuitenkin vinon pinon laatukappaleita. Mukana on hidasta ja nopeaa, uutta ja vanhaa, tuttua ja harvinaisempaa. Kesä -92, Viuhahdus, Mun aika mennä on, jne jne. Rakastan ikivanhaa Lesken lempi -jenkkaa, olen ihan täpinöissäni kuullessani sen taas. Edes korvani juuressa hoilaava 75 v. mieshenkilö, joka laulullaan ja katseillaan yrittää tehdä vaikutusta minuun, ei pysty pilaamaan hetkeä. Encoreina tulevat Rappiolla ja Beethoven. Siinä vaiheessa olen jo niin euforiassa, että pystyn fiilistelemään jo aika mukavasti Beethoveninkin. Mielestäni on kuitenkin epäreilua, että Lesken lempi kestää 2,5 minuuttia, kun taas Roll Over Beethoven kestää 4,5 minuuttia. Jotain tarttis tehdä.

Olen superkiitollinen, että ystäväni jakaa tämän hulluuteni. Vuosien mittaan olen käynyt jonkin verran yksin keikoilla, mikä sekin on ihan toimiva ratkaisu, mutta kyllä jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Niin vaan taas täysin tanssitaidottomana ihmisenä vietin mahtavan illan humppamestassa!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti