Nyt on viikonloppu pelkkää juhlaa. Lysti alkoi perjantaina Härmästä, Sinitaivas-konsertista. Meni luihin ja ytimiin. Adjektiivit loppuvat kesken, joten sanon vain "Vau". Ainutlaatuinen sinivalkoinen elämys, joka ei unohdu.
Ennakkoon suhtauduin Sinitaivas-konserttiin(kin) hyvin skeptisesti, sillä muut esiintyjät, eli tämän vuoden tangokuninkaalliset sekä Leif Lindeman ja Risto Nevala eivät kiinnostaneet minua yhtään. Toivoin kuitenkin, ettei konsertti nyt ihan sysihuono voi olla, kun mukana on Finlanders. Käydään kannatuksen vuoksi katsomassa. Ystäväni huolehti meille vielä eturivin paikat.
Niin paljosta olisin jäänyt paitsi, jos en olisi lähtenyt! Onko liian myöhäistä ryhtyä fanittamaan Risto Nevalaa? Huonot vitsit ja hyvä ääni -yhdistelmä toimii aina. Finlandersin hyvyys ei ollut yllätys, mutta hallitsevat kuninkaalliset olivat. Hehän ovat huikeita. Se Teijon ääni! Ja kuningatar sädehtivässä puvussaan, hämärässä salissa laulamassa Seija Simolan Kun aika on. Huh huh. Oli myös hauska kuulla Finlandersin säestävän vähän erilaisia biisejä, kuin normikeikoilla.
Lauantaina on tarkoitus olla ihan vaan kotona. Tuntuu kyllä ankealta, kun edellinen ilta oli niin mahtava. Mutta ei auta, Finlanders esiintyy turhan kaukana, Äänekoskella. Seuraava lähiseudun keikka on vasta kuukauden päästä. Voisihan sitä toki katsoa, miten pitkä matka Äänekoskelle oikein on.
Alle 200 km! Ihan siis lähes naapuripitäjässä. Reitti toki kulkee lähinnä erämaassa, korvessa ja metsässä, mutta nythän on sulat tiet. Ja matkalla voi kuunnella Järviradiosta Lauantaitansseja! Kun heti laittaa töpinäksi, ehtii hyvin.
Matkaan olisi ehtinyt paljon myöhemminkin, koska esiintyjät aloittavat vasta klo 21, vaikka levymusiikit soivat jo klo 20. Esiintyjät puolestaan lopettavat klo 01 ja levyt soivat vielä puolen tunnin ajan. Tanssilattian vieressä on tilava oleskelualue, jossa ensimmäinen tunti kuluu hyvin, musiikkia kuunnellen ja tanssijoita seuraten. Kovin mielelläni silti siirtäisin esiintyjien aikataulua tunnilla aikaisemmaksi.
Parasta Kartano Kievarissa on, miten helppoa siellä on ei-tanssijan viihtyä. Oleskelutiloja riittää ja bändiä on helppo seurata olematta tanssijoiden tiellä. Alakerrassa on kahvio ja karaoke, sekin on oikein rento hengailupaikka. Anniskelusta huolimatta en ainakaan itse huomaa mitään örvellystä tanssilattialla. Tanssisalin tunnelmavalaistus on yksi onnistuneimpia, mitä olen nähnyt. Lämmintä riittää, joten suosittelen kevyttä vaatetusta. Vesipiste on ahkerassa käytössä.
Iloinen yllätys on, että paikalla on muutama tuttukin, mukava saada välillä myös juttuseuraa. Iltaan mahtuu neljä Finlandersin settiä, mikä on aina luksusta. Eikä heidän musiikkinsa petä koskaan, enhän muuten tämän poppoon perässä ajaisi. Illan mittaan tulee muutama kappale, jotka olivat konsertissakin mukana, joten pääsen fiilistelemään samalla vielä eilistäkin. Säkkijärven polkka on yksi tällainen. Hatunnosto kaikille, jotka lämpimässä tanssisalissa jaksavat polkata. Mutta on se vaan hieno kipale.
Kartano Kievarissa on mahdollisuus majoitukseenkin, mutta minua kutsuu yöllinen maantie. Kahviossa on onneksi yhä tarjolla suolaista ja makeaa. Matkaevääksi lähtee perunarieskasta rullattu leipä, nerokas keksintö.
Nyt on lähes päivälleen kuusi vuotta ensimmäisestä tanssireissustani. Valvotut yöt ja ajetut kilometrit näkyvät naamasta, mutta ainuttakaan iltaa en vaihtaisi pois. Tämä on vaan minun juttuni. Ja tämä ilta on tanssireissu parhaimmillaan. Itselleni uusi tanssipaikka, ilta täynnä mieleistä musiikkia ja yöllinen kotimatka, joka taittuu kahvia juoden ja syntyjä syviä pohtien. Kuten miksi katuvalot eivät pala öisin? Ja loppuuko tämä sumu koskaan? Ja miten on mahdollista, että mielestäni olen ajanut jo todella pitkään ja olen täysin valmis oikaisemaan omaan sänkyyn, mutta silti sumun seasta pilkottaa kyltti: Seinäjoki 110?
Pelastava piristys koittaa Tuurin kohdalla, kun radiosta tulee Finlandersinkin tänään esittämä Autiosaari. Miten hauskaa onkaan kääntää radioon volyymia ja hoilata aamukolmelta "missään ei kettään", kun viimeisen 1,5 h aikana tien päällä on näkynyt yhteensä neljä autoa.
 |
| Kotona. Väsyttää. Saako suunnitella jo seuraavaa retkeä? |
ajelepa joskus naapurinvaaralle vuokattiin sotkamoon.finkut käy sielläkin pari kertaa vuodessa. olisi mukava kuulla kommenttisi suomen parhaaksi mainostetusta tanssilavasta.
VastaaPoistaKiitos vinkistä! :) Naapurinvaaraa on minulle jo aiemminkin suositeltu, joten on suuri vaara, että yllytyshulluna toteutan reissun vielä joku kerta.
PoistaToivottavasti äiti ei lue tätä vastaustani... Jos lukee, niin ei huolta, enhän minä oikeasti niin kauas lähde. Enhän nyt toki. Korkeintaan tosi hyvällä kelillä. Ja ajan ihan supervarovasti.