Tiedän jo tässä vaiheessa illasta tulevan hyvän, sillä Latosaaren tanssit alkavat ja päättyvät nykyään puoli tuntia aikaisemmin! Iso peukku ja riemunkiljahdus, nyt ollaan menossa oikeaan suuntaan. Mitä aikaisemmin kotioven saa yöllä avata, sitä parempi. Uusi aikataulu on siis klo 20 - 01.30.
Illan onnistumista puoltaa lisäksi se, että toisena esiintyjänä on Onnentähti. Bändi on tuttu jo aiemmilta keikoilta, mutta viime näkemisestä on kulunut jo melkein vuosi. Kokoonpano on hieman vaihtunut, kun kitaraan on siirtynyt Mika Rämä, mutta yhtä hyvältä Onnentähti kuulostaa edelleen. Tanssimusikiilla mennään, biiseihin livautellaan välillä hieman omia sanoituksia ja koko poppoo on mukana hyvällä meiningillä. Ei tyydytä pujahtamaan aidan matalimmasta kohdasta, vaan jaksetaan antaa hieman ylimääräistä, mitä arvostan isosti. Yhtään ei haittaa myöskään se, että heillä on ohjelmistossaan Skädämin Katujen kuningatar, yksi ihkuimmista lauluista mitä maailmasta löytyy.
Finlandersin viime näkemisestä ei ole kulunut ihan vuotta, mutta edellinen keikka kuitenkin sijoittui viime vuoden puolelle, joten on tätä jo odotettu. Ensimmäisen setin avaa tuttu Kultaa ja hopeaa, mutta sen jälkeen illan ohjelmisto jaksaa yllättää. Tututkin biisit tulevat jotenkin yllättävässä järjestyksessä, niin että kaikki tuntuu uudelta. Pelkästään ekaan settiin mahtuu mieluisia harvinaisuuksia Jos saisin sinut minua vasten, Timon laulama Jotain taikaa sinussa on ja Lumilintu. Ensimmäisenä jenkkana kuullaan On lautalla pienoinen kahvila, jonka parina tulee yksi oman iltani kohokohdista: Rempallaan. Taas yksi mahtava klassikko, jonka olemassaolon olen tyystin unohtanut. Nämä ovat aina niin hauskoja tilanteita, kun jonkin kappaleen edellisestä kuulemisesta on kulunut varmaan 25 vuotta ja sitten kun se yhtäkkiä kuulutetaan ja on pakko henkäistä "Oi vitsi, tää on tää, tää on niiiiiin hyvä!"
Viimeisen setin aloittavat tunnelmalliset Oikeesti ja Paljaana, joista siirrytään vauhdikkaisiin Kaikki tytöt ja Viuhahdus -kappaleisiin. En kasvojas muista ja Granada -tangojen jälkeen tulee ihanat foksit Flirtaten ja Saanhan olla hän. Viimeiset kappaleet ovat Ota kii ja En, joista varsinkaan jälkimmäistä en osannut odottaa tuohon paikkaan yhtään. Encorena kuullaan ensin Rappiolla, jonka jälkeen Onnentähti liittyy mukaan menoon ja Get on rokataan molempien bändien voimin. Olihan tänään taas menoa ja meininkiä kerrakseen!
 |
| Get on ja soittajia vaikka muille jakaa. |
Latosaaressa oli jälleen tupa aika lailla täynnä koko illan. Vaikka lavatanssien kuihtumisesta niin paljon julkisuudessa puhutaan, niin itse en ole moista huomannut ainakaan tällä seudulla. Hyvä näin.
 |
| Avasin ennen tansseja hiihtokauden. Huulirasva oli mukana siivittämässä menoa. |
Olen tehnyt viime aikoina pari löytöä YouTubesta. Ensimmäinen sattui joulun alla, kun olin lenssussa ja selasin kivoja biisejä piristykseksi. Vastaan tuli kuuteen osaan jaettu taltiointi kymmenen vuoden takaisesta Iloisesta Joulukonsertista. Jostain syystä nämä videot olivat jääneet minulta katsomatta. Asetuin lokoisasti sohvalle paksun nenäliinapinon ja teekupin kera ja ai että siitä tulikin rattoisa ilta, konserttia katsoen ja nauraen!
Toinen arkistojen aarre osui silmiini alkuviikosta, kun etsin biisejä edelliseen postaukseeni. YouTube ehdotti katsottavakseni Finlandersin 15-v. juhlakonserttia. Ihmettelin, miten tämäkin on mennyt ohi, mutta 1,5 h taltiointi oli näemmä lisätty palveluun vasta jouluaattona. Aikaisemmin päivällä oli sattunut niin hassusti, että olin urakoinut kaikki loput joulukarkit kaapista pois kummittelemasta. Massussa oli nyt turhan tuhti olo ja päätin siirtää kuntopyörän läppärin ääreen ja yhdistää huvin ja hyödyn.
Heti sillä sekunnilla, kun Humppamies pärähti soimaan, unohdin edes polkevani samalla pyörää. Pääsen todistamaan, kun Finlanders soittaa Humppamiestä vuonna 1999! Tämä on oikeasti kuin kaikki kirkolliset ja kirkottomat vuoden mittaan olevat juhlapyhät samalla kertaa. Konsertti on täyttä hunajaa. Mukana on useita kappaleita, joita en ole kuullut keikoilla, vaan ainoastaan cd-levyiltä, kuten Rannalla, sannalla, Suomalainen nainen, La la bamba ja Tandem-Tane. Kohdassa 50:20 on vuorossa myös yksi tällainen kipale, Gimme dat ding, jonka alkaessa putosin melkein pyörän päältä naurusta.
Konsertti sisältää myös mainion Leidit lavalla -osuuden, josta haluan erityisesti nostaa esiin Katri-Helenan, kohdassa 57:50. Arska on enemmän Katri-Helena kuin Katri-Helena itse on! En kestä. Toinen suosikkikohtani on 1:00:43, kun Kari yrittää parrakkaana Paula Koivuniemenä liehitellä Lassea Tummien silmien ja ruskean tukan tahtiin, mutta Lasse ei oikein lämpene. Herkkuhetkiin kuuluvat myös Anna jatkua yön ja Daa da daa da, ihan hirmuisen siistiä päästä kuulemaan ne noinkin monen vuoden takaa. Ainut hämmentävä asia konsertissa on Pasin puuttuminen. Aloin kulkea Finlandersin keikoilla juuri siihen aikaan, kun Pasi oli liittymässä orkesteriin, joten minun silmissäni hän on soittanut siinä aina.
Kävi vielä niin onnellinen sattuma, että tykästyin tulisesti viime vuoden joulukonsertissa Arskan laulamaan Love Is All Around -biisin suomenkieliseen käännökseen. Jälkeenpäin ainut netistä löytämäni versio on Katri-Helenan. Olen kuunnellut kappaleen ehkä biljoona kertaa ja harmitellut ettei sitä ole saatavilla Finlandersin esittämänä. Miten helppoa minun onkaan nyt kuvitella, että laulamassa on kuin onkin Arska, hempeänkeltaisessa mekossa ja hehkeässä ehostuksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti