Luhurikan Lava, Lapua 25.6.2016 Finlanders ja Helmenkalastajat

Paikka: Luhurikan Lava, Tiisijärventie 97, 62165 Tiistenjoki
Aika: La 25.6.2016 klo 20.30 - 03
Esiintyjät: Finlanders ja Jarkko Järvenpää & Helmenkalastajat

Huh huh. Tämän keikan jälkeen ei tule ihan heti uni silmään, niin täpinöissäni olen vieläkin. Nyt on jo kolmas juhannus putkeen, kun pääsemme nauttimaan Finlandersista ja Helmenkalastajista Luhurikkaan. Toivottavasti perinne jatkuu vastaisuudessakin.

Olen päättänyt jo kauan sitten, että tänään laitan kesämekon. Ihan sama mitä taivaalta tulee. Kaksi vuotta sitten kotiin ajellessamme auton mittari näytti parhaimmillaan - 2, joten siihen verrattuna nyt on todella lämmin.

Luhurikan Lava on rakennettu vasta vuonna 2008. Puitteet ovat uudet, tilavat ja komeat, mikä onkin varmaan syynä siihen, etten ole Luhurikassa ikinä viihtynyt. Lavalla on A-oikeudet ja karaoketilat. Kaikkiin tansseihin järjestetään linja-autokyyditys Seinäjoelta. Myös naisten tunti kuuluu jokaiseen tanssi-iltaan.

Juhannuspäivän iltana tanssit kestävät peräti aamukolmeen asti. Helmenkalastajat soittavat viisi settiä, Finlanders neljä. Epäilin, että lopussa alkaisi jo väsyttää, mutta ei. Toteamme pois lähtiessä porukalla, että tästä illasta ei jää puuttumaan kuin jatkot. Ei millään malttaisi mennä kotiin. Aivan tanssien lopussa törmään vielä herrasmieheen, joka kehaisee "Soot upia", mikä tarkoittaa Etelä-Pohjanmaalla "Sä olet upea". Eihän tässä voi kuin hymyillä.

Helmenkalastajat aloittavat ja päättävät illan. Heidän settinsä ovat kaikin puolin viihdyttäviä, totuttuun tapaan. Tanssilajeja tulee laidasta laitaan ja biisit ovat enimmäkseen kaikille tuttuja. Jotenkin heidän esiintymisensä sopii yhteen Finlandersin kanssa ja aika usein he samassa paikassa ovatkin, viimeksi viikko sitten Halkosaaressa.

Finlandersin ensimmäinen setti on melko reipas. Mukaan mahtuu muun muassa Viuhahdus, Sinulle vain ja polkat, jotka ovat tällä kertaa Viipurin Vihtori ja Lindströmin polkka. Tykkään kovasti Hariolaxin vanhasta foksista Amerikkaan, Amerikkaan. Pätkä tuosta kappaleesta on mukana kuvaamallani videolla. Jenkkaa ei harmikseni tule taaskaan. Helmenkalastajat esittävät kyllä Lesken lemmen, muttei se ole sama asia.

Toisessa setissä rokataan Rock'n roll is king ja Sea Cruise. Kari laulaa Tuure Kilpeläisen Ystävänpäivän ja Arttu Wiskarin Sirpan. Jussi herkistelee Tule lähemmäksi. Tangoina tulevat Sä kuulut päivään jokaiseen ja Mun aika mennä on.

Kolmas setti alkaa uudella lempparillani Haaveissa vainko oot mun. Joka kerta se kuulostaa vain paremmalta. Paljaana ja Tuo onni pukee sua ovat myös mahdottoman hyviä. Ovat soineet autossani muutamaan otteeseen. Muilta osin setit sisältävät entuudestaan tuttuja kappaleita, mutta Mamban Pientä lemmenleikkiä en ole aikaisemmin Finlandersin esittämänä kuullut.

Viimeinen setti on lyhyt ja ytimekäs, ja se mennään vauhdilla alusta loppuun. Pieni polku, Keltapaviljonki, Ota kii, Mennyt mies, Kaikki tytöt ja Daa-da daa-da. Biletämme täysillä koko setin, koska Finlanders jää nyt viiden viikon ansaitulle kesälomalle. Hetkeen ei päästä tällaiseen fiilikseen! Ei tätä menoa ja meininkiä pysty sanoilla kuvaamaan. Tuntuu, että esiintyjätkin ovat jo puoliksi vallattomissa lomatunnelmissa ja antavat ihan kaikkensa ja vielä vähän päälle. Encoreina rokataan mahtava Rappiolla ja aivan kuten Halkosaaressakin, Finlandersin ja Helmenkalastajien yhteisesti esittämä Get on.

Tuleva keikkatauko kirpaisee, täytyy vaan ajatella että elokuussa taas jatketaan. Pidempiäkin keikkataukoja on toki vuoden mittaan ollut, mutta silloin on tullut edes Finlandersin päivityksiä Facebookiin luettavaksi. Nyt pitäisi pärjätä ilman niitäkin.

Heinäkuussa tavoitteena on käydä katsomassa jotain tanssiorkesteria, jota en ole aikaisemmin nähnyt. Luultavasti päädyn vain marisemaan ystävälleni, miten laimeaa kaikki on Finlandersiin verrattuna. Mutta tulee vastaan joskus positiivisiakin yllätyksiä. Tähän vuoteen niitä on kyllä mahtunut vain yksi, Kaiho.

Alkukesän olemme menneet täysillä. Kilometrejä, kahvia, naurua, haukotuksia. ”Jos tää sade ei pian hiljene, loppumatka joudutaan soutaa.” Olemme testanneet, mitä syntyy, kun lähdetään kemuihin sekä torstaina että perjantaina. Tuloksena on kaksi uupunutta ja onnellista ihmistä, joista toinen palelee univajeen vuoksi hillittömästi. Kyseinen perjantai-keikka jäi tallentamatta blogiin, vaikka se oli yksi kesän hauskimmista. Finlanders sekä Henkka ja Kulkurit olivat molemmat vauhdissa Virtain Hiekkarannalla. Niistä tansseista ei kyllä kukaan päässyt poistumaan suupielet alaspäin, oli sitten edellisyönä nukkunut tai ei. Jokaisella kotimatkalla olemme suunnitelleet jo seuraavaa reissua. Ja Salamakallion talkooväen lähettämä termospullo kulkee mukana jokaisella keikalla.

Tässä vaiheessa lausun kauniit kiitokset eri tahoille: Sinulle, kun luet blogia. Finlandersille, kun jaksatte kiertää meitä kaikkia viihdyttämässä. Pasille, kun kirjoitat niin hyväntuulisia Fb-päivityksiä ja olet vielä oma-aloitteisesti jakanut blogia muidenkin luettavaksi. Kesälavojen talkoolaisille, kun palvelette tanssikansaa hymy huulilla. Sarille, kun olet loistavaa keikkaseuraa. Etkä koskaan hermostu, vaikka minulla on aina nälkä ja pissahätä. Elokuussa tavataan, mahtavaa kesänjatkoa jokaiselle!