Mietaan NS, Kurikka 8.4.2016 Finlanders

Paikka: Mietaan Nuorisoseura, Kurikka
Aika: Pe 8.4.2016 klo 20 - 01.30
Esiintyjät: Finlanders ja Pauli Koivula & Himmiät Tähäret

Edessä on taas tutustuminen uuteen keikkapaikkaan, joka tällä kertaa löytyy ihan kotinurkilta. Odotan kovasti pääseväni Mietaalle, koska se ei ole mikä tahansa paikka. 90-luvun puolivälissä, kun kävin Ilmajoen yläastetta, kaikki lähipitäjien teinit hyppäsivät nuorisobileissä joko Mietaalla, Kauhajoen Kasinolla tai Seinäjoen Raviskalla. Kaikki paitsi minä. Olen aina ollut se Humppamies-biisin erilainen nuori. Halusin vain olla kotona hevosten kanssa, enkä usko, että jäin kovinkaan paljosta paitsi. Nyt olen kuitenkin kovasti täpinöissäni, onhan se kiva että pääsen vihdoin Mietaalle bilettämään. Myöskään Finlanders ei ole ollut aiemmin Mietaalla.

Nuorisoseuran talossa on järjestetty erilaisia tanssitapahtumia vuodesta 1964 lähtien, nuoriso sai disco-tilansa vuonna 1982. Vanhoina hyvinä aikoina, 2000-luvulle saakka, nuorisoa oli usein paikalla yli 2000 henkeä. Esiintyjät olivat kotimaisia huippunimiä, joskus jopa ulkomailta. Maakunnasta järjestettiin bussikuljetuksia. Nyt nuorten kävijöiden innostus on hiipunut ja Mietaalla on suunnattu katseet vanhempaan yleisöön.

Tanssisali

Sisään pääsee vasta tasan klo 20. Koska muut ovella käyneet vetäytyvät takaisin lämpimiin autoihinsa, olemme lopulta ensimmäiset sisälle menevät asiakkaat. Monesti vitsailemme "mennään sitten niin ajoissa paikalle, että ollaan heti ovenrivassa kiinni", mutta nyt on ensimmäinen kerta, kun tämä oikeasti toteutuu. Ovella tapaamme pariskunnan, joka kertoo olleensa jo viitenä peräkkäisenä päivänä tanssimassa. Lisäksi he ovat mahduttaneet mukaan tuplatanssien päivän, eli ensin toisessa paikassa päivätanssit ja illalla vielä toisessa paikassa normitanssit. Hatunnosto heille!

Ehdin napata muutaman kuvan sisätiloista, ennen kuin paikat alkavat täyttyä. Sydäntäni lähellä olevat kahviotilat ovat avarat, tarjolla on voileipiä ja ihania, lämpimiä täytepullia. Enpä muista, koska pulla olisi viimeksi maistunut näin hyvältä!

Kahvion yhteydessä on myös anniskelutiski ja ilmainen vesipiste. Loppuillasta hoksaamme, että alakerrassa on toinenkin anniskelupiste. Tyydymme silti kahviin. Kaikki tilat, myös alakerrasta löytyvät WC:t, ovat siistit. Siisteydestään huolimatta vessat ovat todella kolkot, erottuvat negatiivisesti muiden tanssipaikkojen vastaavista tiloista. Henkilökunta on kauttaaltaan ystävällistä ja rentoa. Yleisöä tulee paikalle ihan mukavasti, pääosa tanssimaan, mutta osa myös muuten vaan viihtymään.

Hauskat liikennevalot ilmaisevat, onko menossa naisten vai miesten haku.

Yllätys on suuri ja iloinen, kun huomaamme Finlandersin esiintyvän neljä settiä. Settien välissä olevien taukojen lyhyys yllättää myös esiintyjät, mutta lopulta kaikki löytävät asemiinsa. Illan mittaan ymmärrän, mitä sanonnalla "nyt tuli joulu ja juhannus yhtäaikaa" tarkoitetaan: se on sitä, kun samana iltana tulee sekä Humppamies että Lesken lempi.

Olemme olleet hieman huolestuneita, ettei kai Mennyt mies ole poistunut ohjelmistosta, kun ei sitä ole muutamalla keikalla tullut. Huoli on ollut turha, tänään se taas kuullaan. Ja niin kuullaan lukuisia muitakin helmiä, muun muassa Puhdasta kultaa, Ota kii, Finlandersin uusimmalta levyltä löytyvä Kipu, Bamboleo, jonka Finlanders on levyttänyt jo vuonna 1988, ja Tuure Kilpeläisen Ystävänpäivä. Pitkästä aikaa mukana on lystikäs Spanish Flea, jota kuunnellessa tulee aina väkisinkin hyvälle mielelle. Iltaa on markkinoitu k-18-tansseina, joten olen etukäteen pohtinut, olisiko tämä nyt viimein se keikka, kun Paljaana esitetään paljaana? Ei ole, puvut pysyvät päällä koko kappaleen ajan.

Tuntuu kuin kaikki neljä settiä sujahtaisivat taas valonnopeudella ohi, käsittämätöntä. Viimeinen setti päättyy vauhdikkaaseen tunnelmaan, Kaikki tytöt -biisiä seuraa yllä mainittu Mennyt mies. Myös encore alkaa reippaasti, Rappiolla toimii aina. Sen jälkeen kuullaan vielä yleisön pyynnöstä Oikeesti, vaikka se on jo kerran illan mittaan tullut. Katselen kadehtien Finlandersin energistä meininkiä, siinä eivät kilometrit tai valvomiset näy eikä kuulu. Hauskaa sinänsä, että orkesteri on kiertänyt ympäri Suomea jo yli 30 vuotta ja silti eteen tulee tällaisia keikkapaikkoja, joissa he eivät ole aikaisemmin esiintyneet. Linkistä pääset Mietaan Facebook-sivulle, jossa näyttää olevan muutama kuva ja video keikalta.

Kakkosbändinä on Pauli Koivula & Himmiät Tähäret. Solistia markkinoidaan Kurikan omana Olavi Virtana. Ainakin huumorintajua porukalta tuntuu löytyvän, bändin nimen ja alle poimimani Fb-päivityksen perusteella.

Eikä kyseinen kokoonpano tuota muutenkaan pettymystä, tanssimusiikki soi ja Hopeinen kuu ynnä muut ikivihreät kajahtavat komeasti. Itse pidän ehkä eniten laulajan välispiikeistä, jotka on höystetty reilulla murteella. Laulu Yksi ainoa ikkuna on "Yks ainua klasi" jne. Tarkoitus on jäädä kuuntelemaan heidän viimeinenkin settinsä, mutta väsy vie tällä kertaa voiton ja suuntaamme kotimatkalle.

Pauli Koivula (vas.) & Himmiät Tähäret

Kovasti koitin illan mittaan katsella tanssilattialle, mutta ei; en tälläkään kertaa nähnyt ainuttakaan huonotuulista tanssijaa. Jokainen tyylillään, mutta kaikilla hymy naamalla. Himmeiren Tähtien toivomus iloosesta sakista Mietaalla täyttyi.

Toejoen seurojentalo, Pori 3.4.2016 Finlanders

Ruokakauppa on vähän matkan päässä, tämä on seurojentalo.

Paikka: Toejoen seurojentalo, Pori
Aika: Su 3.4.2016 klo 17 - 21
Esiintyjä: Finlanders

Tänään matka suuntautuu Finlandersin perässä Poriin, 184 km päähän. Kyseessä on sunnuntai-illan tanssit, jotka alkavat miellyttävään kellonaikaan, niin että vähän pidemmältäkin viitsii lähteä ajamaan. Olenkohan tullut oikeasti vanhaksi, kun tällaiset ns. päivätanssit ovat alkaneet houkutella yhä enemmän?

Toejoen seurojentalo on minulle aivan uusi tuttavuus. Olenkin kovin iloinen, että saan matkaseuraa, koska uuteen paikkaan meno on aina vähän jännää. Seurojentalolla ei ole omia verkkosivuja, Facebook-sivut kyllä löytyvät, mutta talon sisältä on niukasti kuvamateriaalia. Vuonna 1947 valmistuneessa talossa on muun toiminnan ohella järjestetty tähänkin asti satunnaisesti tansseja, mutta tänä keväänä tansseja pidetään aiempaa säännöllisemmin. Sijainti on hyvä. Vaasasta tai Parkanosta päin tullessa paikka on Porin keskustaan johtavan tien varressa, keskustaan asti ei kuitenkaan tarvitse ajaa. Parkkitilaa löytyy riittävästi. Ulkoapäin rakennus on hyvin vaatimattoman näköinen.

Olemme paikalla hieman etuajassa, joten hyödynnämme ajan käymällä läheisellä huoltoasemalla ensin kahvilla. Sitten onkin aika lähteä katsomaan, vastaavatko seurojentalon sisätilat ulkoapäin syntynyttä vaikutelmaa. Eivät vastaa. Vaisun ulkokuoren sisältä paljastuvat sangen miellyttävät, siistit ja idylliset puitteet. Ensivaikutelma on muutenkin onnistunut, kun paikan lavaisäntänä toimiva Ippe Mansikka huomioi meidät heti sisälle päästyämme, vaikka emme häntä entuudestaan tunne. Pieni asia, mutta iso vaikutus.

Tanssilattia ei ole suuren suuri, mutta riittävän suuri. Tuoleja on molemmilla reunoilla. Esiintymislavan ulkonäkö on poikkeava: lavan takaseinää koristavat askarrellut kuuset ja tähdet. Kun lavaa vielä ympäröivät vihreät verhot, vaikutelma koulun kuusijuhlasta on täydellinen. Pian varmasti kuulutetaan, että koulun bändi, joka on koko lukukauden ahkerasti harjoitellut, esittää seuraavaksi Tonttuparaatin. Mielestäni tällainen vaikutelma on ainoastaan hauska ja positiivinen asia, sopii hyvin Finlandersin rentoon esiintymistyyliin. Arvostan huumoria enemmän kuin prameita samettiverhoja.

Tonttujoukko huomio ja katse oikeaan, joulupukki komentaa jo pulkat pakkaamaan...

Yleisöä on saapunut paikalle melko runsaasti. Suurin osa on vanhempaa polvea, mutta mukaan mahtuu myös hyvinkin nuoria sekä keski-ikäisiä. Pidän kovasti seurojentalon yleistunnelmasta. Ihmiset ovat iloisella mielellä ja paikassa on hyvällä tavalla vanhan ajan tunnelmaa. Kaikki tilat ovat siistit, WC-tiloja myöten. Vessojen edessä olevalle seinälle kaipaan kokovartalopeiliä, varsinkin naiset mielellään ihailisivat itseään muualtakin kuin lavuaarin päällä olevista pikkupeileistä. Aina on kiva tarkistaa, jäikö hame sukkahousujen alle ja miten pitkä pätkä vessapaperia roikkuu kengänpohjasta. Kahviossa on tarjolla kahdenlaisia voileipiä, makeita leivonnaisia sekä höyrymakkaroita. Tanssilattialle pääsee myös kahvion puolelta, mikä vähentää ruuhkaa varsinaisessa oviaukossa. Ilmainen vesipiste on täälläkin tarjolla. Seurustelutilaa on sisäänkäynnin yhteydessä, tosin aika niukanlaisesti.

Finlandersin tonttujoukko aloittaa esiintymisen heti klo 17 ja iltaan mahtuu neljä settiä. Tauoilla soi levymusiikki. Taas kerran jaksan ihmetellä, miten Finlanders pystyy nytkin tarjoamaan yllätyksiä biisivalinnoissaan, ja nimenomaan positiivisia yllätyksiä. Pieni polku, On lautalla pienoinen kahvila, Keltapaviljonki, Mitä teet polvellas, rakas Hans, Charade ja Rantakoivun alla on kuultu keikoilla ennenkin, mutta ei mitenkään vakituisesti.  Odotan sinua Nina ja Sininen ilta ovat pari esimerkkiä biiseistä, joita en ole aikaisemmin keikoilla kuullut. Vaikka yleisön keski-ikä on melko korkea, mitään mummosettejä Finlanders ei esitä, vaan mukana on rauhallisempien tanssilajien ohella niin jenkkaa ja polkkaa kuin masurkkaakin. Ja yleisö tuntuu tykkäävän.

Itse tykkään jokaisesta esitetystä kappaleesta, mutta yksi on ehdottomasti ylitse muiden. Illan kohokohta, jonka vuoksi olisin voinut ajaa vielä muutaman sata kilometriä lisää: Humppamies. Yksi pitkäaikaisimpia suosikeitani Finlandersin tuotannossa, jota en ole koskaan aikaisemmin kuullut livenä. Miten monta kertaa olenkaan kyseistä kappaletta kuunnellut cd-levyltä ja miettinyt, kuinka mahtavaa olisi joskus kuulla tämä keikalla. Että yksi vanha laulu voikin tehdä pienen ihmisen iloiseksi!

Paraskin ilta loppuu aikanaan. Kotiin lähtiessäni käyn varovasti kurkistamassa kahvioon, saisiko sieltä enää kotimatkalle kahvikupposta. Kahvion pitäjä huikkaa jo kaukaa, että täältä saa kyllä vielä kahvin lisäksi muutakin evästä. Muna-anjovisleipä näyttää niin hyvältä, etten pysty lähtemään ilman sitä. Saan leivän vielä makkaroille tarkoitettuun paperikääreeseen pakattuna, niin että saan kuljetettua sen autoon. Näin ystävällinen palvelu kruunaa illan. Seurojentalo oli oikein miellyttävä tuttavuus, jään odottamaan että Finlanders esiintyisi siellä toistekin.