Kalliojärvi, Isokyrö 6.11.2015 Finlanders ja Ässät

Kuva: http://www.kalliojarvi.fi/

Paikka: Kalliojärven Viihdekeskus, Isokyrö. Tanssibussi kulkee Vaasasta.

Aika: Pe 6.11.2015 klo 20 - 02, naistentanssit.
Esiintyjät: Finlanders ja Ässät

Kalliojärvi on yksi suosikkipaikoistani. Paikka on varsinkin kesällä todella nätti. Lavan vieressä oleva terassi on veden päällä ja lavan ympäristössä on vuokramökkejä sekä karavaanarialue. Tanssilava on melko iso, asiakaspaikkoja on 1200. Asfaltoitu parkkipaikka on ihan oven edessä, mutta siihen eivät kaikki autot mahdu. Lisää parkkitilaa on alhaalla (n. 200 m päässä), josta kulkee pikkubussikyyti nonstoppina ovelle.

Lavan yhteydessä on iso karaokepuoli. Siellä on viihtyisiä nurkkauksia, joissa voi istua ja kuluttaa aikaa, jos musiikit eivät toisella puolella miellytä. Sisustus on sopivan maalaishenkinen, muun muassa heinäseipäitä on hyödynnetty kivasti. Pihan toisella puolella on ravintola, josta saa kahviotuotteiden lisäksi esimerkiksi makkaraperunoita ja hampurilaisia. Parasta Kalliojärvellä onkin kauniin miljöön lisäksi loistava ruokapaikka. Nytkin saavun paikalle supernälkäisenä ja raahaan ystäväni heti kättelyssä syömään. Joskus aikaisemmin olen syönyt kyseisessä ravintolassa maailman suolaisimmat makkaraperunat, mutta nyt annos on täydellinen. Kuulen myöhemmin illalla Kalliojärven vetäjältä, että ravintolassa on uusi kokki. Mielestäni tanssilavassa ei ole muuta miinusta, kuin että uloskäynti ja hakurivi ovat samassa linjassa, joten kahville lähtiessä voi jumittua keskelle ryysistä, varsinkin näin naistentansseissa. Naiset osaavat olla todella aggressiivisia.

Jospa sitä tällä rekkamiehen annoksella illan jaksais.

Keski-ikä on tänään melko korkea, yleensä paikalla on hieman nuorempaakin väkeä. Ylipäätään odotin enemmän yleisöä, koska kyseessä on naistentanssit ja paikalla kaksi suosittua yhtyettä. Taitavat monet olla katsomassa Jari Sillanpäätä ja Neljänsuoraa Vaasassa, Sillanpää esiintyy samana iltana vielä Seinäjoellakin.

Oma valmistautuminen iltaan on taas mainio: 5 h yöunet, tiukka aikataulu, joka kiristyy entisestään kun koulusta kotiin palatessani en ajatuksissani muista kääntyä yhdestä risteyksestä, vaan ajan yli 20 km ylimääräistä. Tunnen itseni täydeksi idiootiksi.

Näen Ässät nyt toista kertaa, ja tykkään heistä kovasti. Musiikki on reipasta, bravuuri-biisi Ihanuuteni tulee kahteen kertaan. Ilahdun erityisesti St. Pauli ja Reeperbahn -kappaleesta. Irwinin biisejä kuulee missään ihan liian harvoin, sama koskee Kikkaa.

Piuhaa on siinä monenlaista.

Finlanders on hyvässä vedossa, kuten aina. Arvostan yhtyeessä kovasti montaakin asiaa, mutta näitä erityisesti: he ovat oikeasti taitavia muusikoita, jaksavat esiintyä aina hyväntuulisesti ja ohjelmisto on monipuolinen. Musiikkimakuni on laaja, mutta eniten pidän vanhasta iskelmä- ja humppameiningistä. Sheila, Tulipunaruusut ym. ikivihreät iskevät minuun isosti. Keikoilla kuullaan aina myös uudempia biisejä, kuten Sirpa, jotka myös kelpaavat mainiosti.


Yksi esimerkki Finlandersin taitavuudesta on J. Karjalaisen Mennyt mies -biisi, jota inhosin syvästi sen ilmestyttyä. Laitoin joskus aamuäreyksissäni palautettakin Suomipopille, kun kello oli 7.30 ja Mennyt mies soi jo toista kertaa Aamulypsyssä. Olin lievästi järkyttynyt, kun tajusin sen kuuluvan myös Finlandersin ohjelmistoon, Timon laulamana. Aikomukseni oli mököttää aina biisin ajan, mutta milläs mökötät, kun se kuulostaa niin hyvältä? Kappaleesta tuli nopeasti yksi suosikeistani keikoilla. Sanotaan ettei paskasta voi tehdä konvehtia, mutta mielestäni Finlanders on tässä kohtaa siinä onnistunut.

Vielä yksi kuppi kahvia ja hengähdystauko jaloille.

Loistokipale Valon toit tulee pitkästä aikaa. Viimeisten biisien (Kaikki tytöt, Daa-da Daa-da ja Rappiolla) aikana meno on totuttuun tapaan niin kuin parhaankin baarin tanssilattialla. Sillä erotuksella, että baari-illan jälkeen vatsalihakseni eivät ole ikinä olleet kipeät tanssimisesta ja nauramisesta. Ei uskoisi, että esiintyjinä ovat yhtyeet, joista toinen on perustettu 1978 ja toinen 1984.

Jälleen kerran olin todella stressaantunut ja synkällä mielellä keikalle saapuessa ja jälleen kerran kaikki arkihuolet ja harmitukset unohtuvat jo toisen biisin aikana. Fiilistelemme illan ihan täysillä. Kotiin pääsen 03.15, väsyneenä mutta loistavalla tuulella.